home
duunit
harrasteet
matkailu
linkit

 
 
Kesätöissä sitä on tullu kierreltyä niin maatiloilla kuin rakennuksillakin ja varsinkin äidinkielen opettajien sairaslomatuuraukset ovat olleet hyvinkin antoisia. Ensi kesäksi jos pääsis vaikka medi-helin palvelukseen näillä meriiteillä.

 
Tässä teille raporttiaineistoa hullunlehmäntautiin:

Iltapäivälehden nuori toimittajaneiti meni maataloon kyselemään hullunlehmäntaudin syistä. Isäntä vei toimittajan navettaan ja kierrätti paikasta toiseen. "Mistä luulette, että tauti on saanut alkunsa?" kyseli toimittaja.

Isäntä ei vastannut vaan jatkoi kierrostaan. Tovin kuluttua isäntä kysyi: "Tiesittekö, että lehmät lypsetään neljästi päivässä?"

Toimittaja totesi tiedon olevan hänelle uutta ja kohta palasi alkuperäiseen kysymykseensä. Isäntä ei edelleen ollut kuulevinaankaan kysymystä ja hetken kuluttua esittikin jälleen vastakysymyksen: "Tiesitekö, että sonni astuu lehmän kerran vuodessa?"

Toimittajaneidillä alkoi jo posket punertua ja selvitettyään hiukan kurkkuuaan totesi tiedon olevan tärkeän, mutta ei nähnyt yhteyttä 
esittämäänsä kysymykseen taudin alkuperästä.Niinpä neiti pyysikin isäntää keskittymään kysymykseen taudin syystä.

"Olinkin tulossa tähän," isäntä vastasi;" nimittäin, jos minä hiplaisin tissejänne neljästi päivässä ja naisin teitä vain kerran vuodessa, uskoisin teidänkin tulevan siitä hulluksi!!!"
 

* * * * *

A helicopter was flying around above Seattle when an electrical malfunction disabled all of the aircraft's electronic navigation and communications equipment. Due to the clouds and haze, the pilot could not determine the helicopter's position.

The pilot saw a tall building, flew toward it, circled, and held up a handwritten sign that said 'WHERE AM I?' in large letters. People in the tall building quickly responded to the aircraft, drew a large sign, and held it in a building window.

Their sign said 'YOU ARE IN A HELICOPTER.' The pilot smiled, waved, looked at his map, determined the course to steer to SEATAC airport, and landed safely.

After they were on the ground, the copilot asked the pilot how he had done it.

"I knew it had to be the Microsoft Building, because they gave me a technically correct but completely useless answer."



 

Suomen kielen vanhojen modusten rinnalle on puhekielessä vakiintunut
aggressiivi. Se taipuu persoonissa ja luvuissa ja kaikissa tempuksissa. 

Aggressiivin tunnus on toistaiseksi hyvin vaikeasti mihinkään sanaluokkaan määriteltävissä oleva VITTU. Vittu ei koskaan esiinny yksin, se edustaa siis eräänlaista pohjarakennetta tai osamorfeemia. Vittuun agglutinoidaan aina jokin persoona- tai relatiivipronomini. Jälkimmäisetesiintyvätpoikkeuksetta paikallissijoissa. 

PREESENSTAIVUTUS

   1.sg vittumä jaksa mitään myyydä. 
   2.sg vittusä rupee mulle iniseen. 
   3.sg vittuse tullu ees paikalle, turhaan venasin. 

   1.pl vittume mitään pikkulapsia syödä, paskapuhetta. 
   2.pl vittute mihinkään raflaan tule, kunhan jauhatte. 
   3.pl vittune mistään mitään tiedä. 

Persoonattomia: 
Vittusiellä mitään ilmaista viinaa ollu. 
Vittutäällä mikään kesä ole. 
Vittutäällä jaksa pitempään notkua. 

Muissa tempuksissa aggressiivi taipuu saman kaavan mukaan: Imperfekti:
Vittumä jaksanu sitä kissaa pelastaa. Perfekti: Vittumä oo jaksanu kahteen
viikkoon tiskata. Pluskvamperfekti: Vittumä ollu jaksanu ees syödä
päiväkausiin ennenkujouduin tiputukseen. 

Vittu + pronomini -kombinaatio muodostaa siis aggressiiville tunnusomaisen modusrakenteen. Aggressiivirakenteen rektio on sellainen, että se vaatii peräänsä joko kieltomuodon pääverbin tai vaihtoehtoisesti
paikallissijamuotoisen (harvemmin partitiivimuotoisen) kielteisen liitepartikkelin sisältävän pronominirakenteen. Funktioltaan aggressiivirakenne on siis kieltoapuverbiä (en, et, ei) vastaava. 

HUOM! 
Lause "Vittuse tippu tohon avantoon" ei ole aggressiivi, koska lauseen imperfektimuotoinen predikaatti on indikatiivissa! Kyseessä on siis tavallinen kirosanalla höystetty indikatiivilause, jonka nimeäminen aggressiiviksi osoittaa sangen pitkälle kehittynyttä lingvistisen silmän verkkokalvon rappeumaa. 

AGGRESSIIVI MODUKSENA

Koska aggressiivi on modus, se ei voi esiintyä samassa lauseessa eri
modukseksi laskettavan predikaattimuodon kanssa. Aggressiivi, vanhan
kansan suussa ponsitapa, ilmaisee aktiivista närkästystä, kyllästymistä,
turhautumista, hermostumista ja suoranaista suuttumusta. Tarkemman
taustatunteen voi vastaanottaja päätellä kontekstista. 

Aggressiivin yhteydessä käytetään eräissä piireissä tehokeinona elekieltä,
jonka luonne voi vaihdella sormimerkeistä ainatäyskontaktimanööveriin.
Tämänhetkisen tietämyksen mukaan aggressiivia ilmaistaan samalla tavalla suurimmassa osassa maailman viittomakieliä. Somen kielen vanhojen modusten rinnalle on puhekielessä vakiintunut aggressiivi. Se taipuu persoonissa ja luvuissa ja kaikissa tempuksissa.